Hakusana nimeltä "Etna" ja kinkkukätinen mies
En yleensä välitä levittää perheasioita julkisuuteen, mutta nyt olen niin kiukkuinen, että mikään vähempi ei riitä.
Tilanne on tämä. Minulla on mies, jolla on monia hyviä puolia, mutta niihin ei kuulu englannin taito eikä pieninkään ymmärrys tankkia pienempää teknistä laitetta kohtaan (ihan tosi, hän on ollut panssaripataljoonassa). Hänellä on ikioma tietokone, jolla pystyy kirjoittamaan tekstejä ja printtaamaan ne eikä sitten mitään muuta. Minulla on perheen oikea kone, jossa on Internet. Idioottirakkaani haluaa yhtä mittaa minun keskeyttävän mitä nyt olenkin tekemäsä ja hakevan hänelle kaikenlaista elämää tärkeämpää, kuten Siemens-kännykän uusia malleja tai vastaavaa. Joten yritin opettaa hänelle Internetin käytön perussääntöjä.
No hyvä. Hän on kokeillut kahdesti ilman tarkkaa valvontaa. Ensin kävin kaupassa ja hän sai sillä aikaa koko tietokoneen niin umpisolmuun, että jouduin buuttaamaan sen kolmasti ennen kuin juttuun tuli tolkkua. Miten se tapahtui, on ikuisesti epäselvää, koska näissä tilanteissa mieheni kehittää täydellisen hysterian ja kyvyttömyyden selittää selkeästi tapahtumien kulkua.
Toinen juttu sattui tänään, kun erehdyin ottamaan päivätorkut ja jättämään koneen päälle. Kun heräsin, vastassa oli hysteerinen mies ja sekaisin oleva kone, joka syyti ruutuun pornosivun toisensa jälkeen. Mies hoki, että hän ei tiedä, mitä tapahtui, hän yritti poistaa noita, niitä tulee koko ajan, hän ei tarkoittanut mitään, ja apua.
Kun aloin purkaa tilannetta, vastaani tuli F-Securityn tiedote, jossa käskettiin sulkea kone heti - HETI. En tiedä, miten kauan se oli ollut päällä. Osoittautui, että kyseessä oli - kuten varmaan arvaatte - virushyökkäys. Ryhdyin toimiin. 135 ihka uutta virusta. Onneksi useimmat torjuttuja. Työskentelin aikani ja sain ne pois. Koko ajan - ja arvaatte varmaan, että olin melkoisen hermostunut koko ajan ennen kuin sain selville, mikä oli vaurion määrä - mies hoki "anteeksi, anteeksi, annatko anteeksi". Sanoin lopulta, että en mä tässä anteeksipyyntöjä kaippa, toimiva kone mää kaippa. Kun tilanne oli hallinnassa, kysyin, mistä tämä hieno tilanne oikein iti.
Olin kerran yrittänyt löytää live cam -kuvia Etna-tulivuoresta. Ennen kuin oikea sivu löytyi, löysin suunnattomaksi yllätyksekseni paljaita pyllyjä ja sitten yhden viruksen. Olen kertonut jutun miehelleni ainakin kymmenen kertaa. Hän sanoi, että uteliaisuuttaan halusi toistaa kokeilun. Kysyin, että mitä hittoa, halusit toistaa sen viruksen? Ei, sen kohdan hän oli unohtanut. Sanoin, että ostan hänelle lehden, jossa on appoavoimia majavia, jos se siitä on kiinni, mutta minun koneellani ei näitä kokeiluja tehdä. Jupisin myös, että anteeksipyynnöistä ei ole kysymys. Jos aarteeni sattuu tuuppaamaan jotakuta, joka putoaa rotkoon ja taittaa jalkansa, hän varmaan huutelee rotkon reunalta "anteeksi, anteeksi" ja menee sitten tiehensä soittamatta ambulanssia.
Nyt hän hyppelehtii kertomassa, että olen kärttyinen hänelle. Se on kaikki, mitä mies ajattelee; ollaanko hänelle kärttyisiä vai ei. Entä minun henkilökohtainen, ainutkertainen, yksityinen tietokoneeni? Hittoon miehet.
