Kirjoitan teille kaukaisesta maasta

Kirjoitan Teille maailman äärestä. Teidän on se tiedettävä. Usein puut värisevät. Me kokoamme lehdet. Niissä on hyvin paljon suonia. Mutta mitä ne hyödyttävät? ei ole enää mitään niiden ja puun välillä, ja me hajaannumme hämillämme.

Eikö elämä man päällä voisi jatkau ilman tuulta? Vai pitääkö kaiken väristä, aina, aina.

On myös maanalaisia liikahduksia, ja talossa kuin vihan puuskia, jotka tulevat teitä kohti kuin ankarat olennot, jotka haluavat pusertaa teistä tunnustuksia.

Mitään ei voi nähdä, paitsi semmoista, jonka näkeminen ei ole tärkeätä. Ei mitään, ja kuitenkin värisemme. MInkätähden?

Henri Michaux: Kirjoitan teille kaukaisesta maasta, suom. Aale Tynni