maanantaina, lokakuuta 31, 2005

Positiivi

Miten vöyhäännyinkin tilaamaan Positiivareilta "Aamun ajatuksen". Tänä aamuna tuli ensimmäinen:

On peräti ällistyttävää kuinka paljon
ihmiset saavat aikaan, elleivät he
murehdi siitä, kuka korjaa hyödyn.



Ei hassumpi ajatelma. Positiivarien kotisivulla on myös aina yhtä herkullinen "Kui katil anneta pilleri".

1. Nost katti sylisses ja pirä sitä vasemmal käsivarrel niinku pitäsisit last. Pist oikke etusormi ja peukalo kati suu molemmil pualil ja pain helläst poskii samal ku pirät pillerii oikees käres. Ku katti ava suus, purota pilleri suuhu. An kati sulkke suus ja nielast.

2. Nosta pilleri lattialt ja katti soffan takka. Pirä kattii vasemmal käsivarrellas ja toist rosessi. Haje sit katti makuuhuaneest ja heit pehmenny pilleri pois.

3. Ota uus pilleri pakkauksest ja pitele kattii vasemmal käsivarrellas ja sit pirä kiinni takajaloist lujast vasemmal kärel. Pakota kati leuat auki ja tyännä pilleri suu takaossaa oikeel etusormellas. Pirä kissan suut kiinne ja laske samal kymmenee.

4. Poimi pilleri akvaariost ja katti vaatekaapi päält. Huura pualiso sissää pihalt.



Jatkoa Positiivarien kotisivulta.

sunnuntai, lokakuuta 30, 2005

Hiirenkorvat


Toissapäivänä oli helmikuu, eilen maaliskuu, tänään huhtikuu. Huomenna on koivussa hiirenkorvat ja kevätkukat nousevat nurmesta.

Tämä Tampereella, muusta maasta en tiedä. Elämme ikuisen kevään maassa. (Kuva tosin ei ole Tampereelta.)

lauantaina, lokakuuta 29, 2005

Kiiltsut



Lapsuuteni aikoina tavattiin vaihdella kiiltokuvia. Se oli usein melkoisen kovaa leikkiä. Minä en menestynyt siinä, koska en osannut ajatella kaupallisesti ja arvioida, miten monen tavallisen kiiltokuvan arvoinen oli iso enkeli, jossa oli kiiltohilettä, ja millaisilla kuvilla oli uutuusarvo.

Haluamatta loukata kanssatovereitani Blogistanin ihmemaassa, keskustelu linkeistä, kuka on linkkinä kenenkin blogissa ja onko se tykkäämisen merkki, toi mieleeni nämä kiiltsut.

Haluan antaa JULISTUKSEN erään arvossapidetyn henkilön sanoin:
Pidän teistä valtavasti ja yksitoistakymmentäyksi vuotta on aivan liian lyhyt aika elettäväksi teidänlaistenne hienojen ja kunnioitettavien bloggaajien parissa. En tunne puoliakaan teistä niin hyvin kuin pitäisi enkä pidä puolistakaan niin paljon kuin ansaitsisitte.

En silti ole tekemässä arvossapidetyn henkilön temppua ja poistumassa seurastanne. Tämä on vain väliaikatieto. Hyvää Halloweenia!

perjantaina, lokakuuta 28, 2005

Hornetit

Lentomelu

Vihdoinkin ovat huomanneet, että Hornetit metelöivät Tampereella. Asuin vuosia Peltolammilla, joka ei virallisesti ole lentomelualueella, ja kyllä meteli oli korviahuumaavaa. Muistan ajan, jolloin Satakunnan Lennosto lensi puolenyön yli. Kimpaannuin niin, että metsästin puhelimeen jonkun naisihmisen, joka sanoi järkyttyneenä: "Herrajumala, vieläkö ne ovat ilmassa? Pitää käskeä ne pois." Kyllä ne silti pysyivät ilmassa vielä tunnin - ja minun kun piti nousta töihin kuudelta aamulla. Jäi uni vähiin.

Nykyään Lennosto ilmoittaa lehdissä, koska heillä on yölentoja. Niin kuin se ääntä vähentäisi.

torstaina, lokakuuta 27, 2005

Walters

Päivän sitaatti

Poliisi poikkesi siellä harvoin, ja sitä paitsi ainoan portin ja pahantekijöiden välillä oli sata metriä avointa kenttää. Ajassa joka kahdelta ylipainoiselta poliisilta kului ruohikon poikki lyllertämiseen, koululaiset olivat jo häipyneet, hypänneet matalien aitojen yli niiden takana oleviin puutarhoihin. Koska talonomistajilta sateli valituksia aina kun niin kävi, poliisit, jotka pitivät rauhallisesta elämästä, pyrkivät jättämään nuorison rauhaan.
Heidän logiikkansa mukaan nuoret eivät puistossa vetelehtiessään ainakaan olleet varkaissa, ja oli parempi olla tietämättä heistä ja keskittää viranhoito kaupungin keskustaan.
- Minette Walters: Mielen häiriöitä

keskiviikkona, lokakuuta 26, 2005

Lingvistinen ajattelija

Lingvistinen ajattelija

Blogisiskolta löysin testin "Minkä tyyppinen ajattelija olet?"

Testin tulos: olen lingvistinen ajattelija.



Linguistic thinkers:
Tend to think in words, and like to use language to express complex ideas.
Are sensitive to the sounds and rhythms of words as well as their meanings.

Like linguistic thinkers, Leonardo made meticulous descriptions in his journals. He also made an effort to learn Latin - a foreign language

Other Linguistic Thinkers include
William Shakespeare, Sylvia Plath, Anne Frank

Careers which suit Linguistic thinkers include
Journalist, Librarian, Salesperson, Proof-reader, Translator, Poet, Lyricist


Eipä hassumpaa.

Samaan vauhtiin toinenkin testi - mikä scifi- tai fantasiahenkilö olet?

James T. Kirk

An impassioned commander with more respect for individuals than for authority, you have a no-holds-barred approach to life and its obstacles.
I don't believe in the no-win scenario.

Which Fantasy/SciFi Character Are You?


Hassumminkin olisi tämäkin voinut mennä. Hauska alku aamuun.

tiistaina, lokakuuta 25, 2005

Huurreaamu

Huurreaamu

Sääliksi käy Floridaan muuttaneita eläkeläisiä. Hurrikaaneja heillä voi olla elämänsä vaihteluksi, mutta he eivät enää koskaan näe, miten valo muuttuu huurreaamuna, kun yöllä on ollut ensimmäinen pakkanen - vaikka lunta ei olisikaan.

Samin meemi



Tiistaina, tai välittömästi tämän tiedon saatuaan, kukin Blogistanin kansalainen

Käy lukemassa neljää sellaista blogia, joissa ei ole käynyt aiemmin (tai ei muista käyneensä)
Kirjoittaa kommentin kolmeen sellaiseen blogiin, joissa ei yleensä käy kommentoimassa
Kirjoittaa blogiinsa jutun, jossa linkittää kahteen sellaiseen blogiin, johon sivulla ei ole vielä linkkiä
Tilaa suosikkeihinsa yhden uuden blogin top100-listan ulkopuolelta
Levittää tietoa tästä meemistä eteenpäin

Blogistanin kuuliaisena kansalaisena ilmoitan täten noudattaneeni kaikkia annettuja säädöksiä, kehoituksia ja ohjeita.

Linkkiosuus on helppo hoitaa kehumalla kahta hyvää valokuvablogia. Haloefekti tarjoaa aivan häkellyttävän erinomaisia luontokuvia. Kateeksi käy loistavia lähikuvia!

I am not a number on myös lähikuvalinjoilla, mutta kaupunkilaisempi. Loistavaa kuvausta tämäkin.

maanantaina, lokakuuta 24, 2005

Aikamatkustajan vaimo

Aikamatkustajan vaimo

Mahdollisesti menetin vuosisadan kirjan, kuten kustantaja väittää, kun jätin kesken "Aikamatkustajan vaimon". En kuitenkaan jaksanut kuin puoliväliin kirjaa. Voi olla, että olen harrastanut liikaa aikamatkakirjoja; mielessäni alkoivat pyöriä aikaparadoksit, aikasilmukat ja muut alan klassiset teemat. Audrey Niffenegger rikkoo huikeasti kaikkia aikamatkailun sääntöjä. Kun päähenkilö rupatteli eri aikaan kuuluvan itsensä kanssa, alkoi tökkiä; kun hän opetti omalle lapsiminälleen taskuvarkautta, aloin nieleskellä. Kun hän kertoi, miten palasi aina uudelleen aikuisena pahalle tapaturmapaikalle, jossa hänen lapsiminänsä värjötteli, ja kertoi, että hän piileskelee autojen takana, katselee tien toiselta puolelta, ja on se heppu, joka kietoo huovan lapsiminän hartioille, läimäytin kirjan kiinni.

En muista, kenen kirjoittama oli aikamatkakirjan klassikko, jossa vietiin turistiryhmiä katsomaan kuuluisia tapahtumia (asianmukaisesti aikakauden hyntteisiin vaatetettuna tietysti). Suosituin kohde oli Jeesuksen ristiinnaulitseminen. Lopulta väkijoukko, joka vaati hurjasti Pilatukselta: "Ristiinnaulitse! Ristiinnaulitse!" koostuu pelkistä turistiryhmistä, joiden määrä paisumistaan paisuu. Oikeat aikakauden juutalaiset katslevat nöyrinä, säikähtäneinä ja surusilmäisinä, miten nämä hurjistuneet muukalaiset vaativat heidän sankariaan ristille ja sinetöivät samalla heidän jälkeläistensä kohtalon tuhansiksi vuosiksi.

Tällaisia kun mietin, en viitsinyt ruveta pohtimaan, kuka oikein levitti huovan pikku-Henryn hartioille, niin ettei hän paleltunut ja pääsi kasvamaan aikuis-Henryksi, joka sitten levitti sen huovan. Äsh, olkoon.

sunnuntai, lokakuuta 23, 2005

Mustasukkaisuutta

Mustasukkaisuutta

Ennen odotettiin naisten olevan kilttejä, hiljaisia ja hillittyjä. Minusta on ihan hyvä, että nykyään naisetkin saavt vapaasti ilmaista itseään, mutta jotkut sivuilmiöt saavat minut kyllä kauhistumaan. Tampereen käräjäoikeudessa käsiteltiin saman päivänä kahta mustasukkaisuusjuttua. Toinen oli tapahtunut Kangasalla. Mustasukkainen nainen oli tunkeutunut oletetun kilpailijattarensa kotiin. Ensin hän repi asunnon omistajaa tukasta ja paukutti päätä parvekkeen oveen. Sitten hän pani olohuoneen totaalisesti päreiksi; huonekalut, televisiot, CD-soittimet ja -levyt ja yleensä kaiken eteen sattuvan. Tuhoa ei haitannut yhtään, että paikalla oli toinenkin nainen ja kaksi pientä lasta. Asunnon omistajan 4-vuotias tytär saa edelleen pelkokohtauksia, kun portaista vain kuuluu risahduskaan.

Toinen raivotar Kokemäellä ei tyytynyt häiriköimään epäilemälleen naiselle tämän eläessä. Kun toinen nainen kuoli, mustasukkainen tunkeutui hautajaisiin, nauroi, huusi ja kiljui kirosanoja.

Ei kukaan kiellä keljuilemasta, mutta sivistyneesti, sivistyneesti. Eikä pelotella lapsia, jooko?

lauantaina, lokakuuta 22, 2005

Tampere



Pikkuinen kuva Tampereen syksystä. Tämän päivän jälkeen se taitaa olla muisto vain...

perjantaina, lokakuuta 21, 2005

Armeija

Prinssi William armeijaan

Englannin prinssi William on mennyt Sandhurstin kadettikouluun 23-vuotiaana; hän on vanhimpia siellä. Hän seurasi Sandhurstiin nuorempaa veljeään Harrya. Isä Charles samoin kuin setä Edward ovat olleet ilmavoimissa. Mieheni, joka ymmärtää armeija-asioita, sanoo prinsessa Annen olevan majuri ja kuningatar Elisabethin henkivartiokaartin eversti, mutta ainakin kuningattaren kohdalla pesti on muodollinen. Anne kyllä pärjäisi ratsuväessä.

Kuninkaallisten ja aatelisten asepalvelus ei taida olla tavallista Pohjoismaissa (vaikka Ruotsin prinssi kyllä palvelee armeijassa), mutta Englannissa ja Ranskassa se on ollut perinne. Napoleon III:n poika liittyi Englannin armeijaan ja kaatui jossakin merkityksettömässä kahakassa Afrikassa. Ludvig XIV aikana hovin nuoret prinssit tekivät kaikki osansa rintamalla ja jotkut kaatuivat siellä.

Onhan se jotenkin komeaa ja romanttista.

keskiviikkona, lokakuuta 19, 2005

Oikeussali

Oikeussalinäytelmiä

Kun katselin tänään Saddam Husseinia oikeudessa, mieleeni juolahti, miten eri tavoin tuomitut voidaan asettaa näytteille, jotta saataisiin juuri kulloinkin tavoiteltu vaikutelma. Esimerkiksi Venäjällä syytetty (tässä tapauksessa Hodorkovski) pannaan rautahäkkiin. Paksut rautakalterit ulottuvat kattoon asti. Syntyy vaikutelma vaarallisesta villipedosta, sudesta tai karhusta, joka voi koska tahansa hyökätä yleisön kimppuun, jos häkin ovi avataan.


Hodorkovski rikkoi vaikutelman korostetun tyynellä esiintymisellään. Siitä hyvästä hänet on toimitettu vankileirille jonnekin Volgan taakse.

Saddam Hussein ensimmäisessä oikeudenkäynnissään istui tasavertaisena tuomarin kanssa. Hän puhui ja liikehti kuin vapaa mies.


Tämän päivän oikeusistunnossa virhe on korjattu. Saddam ei esiinny yksin, vaan seitsemän muun syytetyn kanssa. Hänet ja muut on sijoitettu leikkikehän kaltaisiin valkoisiin aitioihin. Aitioiden korkeus on miestä rintaan, joten sieltä olisi mahdollista loikata ulos. Vaikutelma: nämä eivät ole vaarallisia, paremminkin lapsellisia. Samalla aitioiden valkoiset tangot eristävät istuvat miehet ja peittävät heidän kehonkielensä ja ilmeensä näkyvistä. Heidät on lapsellistamisen lisäksi esineellistetty.


Muiden seitsemän miehen kohtalo on vielä pahempi: heidänkin henkensä on uhattuna, heitäkin uhkaa hirttotuomio, mutta heitä ei viitsitä edes yksilöidä. He ovat Saddam-oikeudenkäynnin lavasteita.

maanantaina, lokakuuta 17, 2005

Darja Dontsova

Darja Dontsova

"Mieheni seitsemäs vaimo", kustantaja Hipputeos, on uusi venäläinen tuttavuus. Ilahduin. Onneksi sarjaa pitäisi tulla vielä kaksi tänä syksynä. Sankarittarenkin nimi on Darja. Tässä on salapoliisi, jota rahapula ei vaivaa, mutta Moskovan synkemmät puolet hän tuntee ja ottaa hilpeästi vastaan. "Mieheni seitsemäs vaimo" esittelee meille muun ohessa Venäjän vankilaelämää ja sujuvaa lahjusten jakelua sinne tänne - sankaritar käyttää sadan dollarin seteleitä, ja taivaskin aukeaa.

Eikö kukaan pysty nykyään toimimaan Venäjällä ilman mafian kummisetää?
"Kaikenlaisia tyyppejä on näköjään olemassa: tappaa haluavat, mutta ampua eivät osaa."
Darja luulee olevansa yksin kotona, kun palkkamurhaaja tunkeutuu sisään ja alkaa ammuskella häntä. Asunnossa onkin mafiapomon järjestämä henkivartija, joka ampuu murhaajalle reiän otsaan ja lausuu mietteliäästi yllä olevan repliikin. Muita kommentteja ei heru.

sunnuntai, lokakuuta 16, 2005

Neitoperho


Neitoperho

Minua kylmää aina, kun näen televisiosta Garnier-mainoksen. Sen, jossa yöperhonen istuu naisen nenän päällä. Ajatus isosta perhosesta karvaisine koipineen kasvoilla on muutenkin harvinaisen inhottava, mutta mainos herättää myös mielleyhtymän John Fowlesin kirjaan "The Collector", suomennettu 1964 nimellä "Neitoperho". Se oli ensimmäinen "Uhrilampaat"-tyyppinen tarina ja tömähti suoraan tajuntaan. Tänä päivänä naisten sarjakaappaajat tuntuvat lähinnä haukotuttavilta, loppuun kuluneelta aiheelta (miksi muuten? Tosielämässä sellainen olisi hirvittävää), mutta 60-luvulla kirja meni suoraan selkäytimeen.

lauantaina, lokakuuta 15, 2005

Kännykkä

Kännykkä tappaa

En tarkoita nyt autoilijoita, jotka edelleen puhuvat kännyköihin ajon aikana. En edes pyöräilijöitä, jotka (Herra paratkoon) tekevät samaa. Kauhun aiheeni ovat jalankulkijat, jotka kännykkä tekee kuuroiksi ja sokeiksi. Parhaillaan naapuritalossa karsitaan isoa puuta. Jalkakäytävälle on vedetty esteitä ja ajotielle varoitusmerkkejä, piha on yritetty sulkea. Silti kymmenen minuutin aikana on kolme henkilöä kävellyt putoilevien oksien alle kännykkä korvalla. Varoitusmerkkien yli hyppien.

perjantaina, lokakuuta 14, 2005

Cosmopolis

Päivän sitaatti

"Yhdessä runossa jonka luin rotasta tulee rahayksikkö."
"Niin. Se olisi mielenkiintoista", Chin sanoi.
"Niin. Se vaikuttaisi maailmantalouteen."
"Jo pelkkä nimi. Parempi kuin dong tai kwacha."
"Nimi sanoo kaiken."
"Niin. Rotta", Chin sanoi.
"Niin. Viimeisessä noteerauksessa rotta on laskenut suhteessa euroon."
"Niin. Pelätään yhä pahemmin, että Venäjän rotta devalvoidaan."
"Valkoiset rotat. Mieti sitä."
"Niin. Tiineet rotat."
"Niin. Tiineitä venäläisiä rottia myytiin pilkkahintaan."
"Englanti siirtyy rottaan", Chin sanoi.
"Niin. Liittyy maailmanvaluutan kannattajiin."
"Niin. Yhdysvallat vakiinnuttaa rottakannan."
"Niin. Yksi Yhdysvaltain dollari vastaa yhtä rottaa."
"Kuolleet rotat."
"Niin. Kuolleitten rottien varastoiminen aiheutti maailmanlaajuisen terveysriskin."
- Don DeLillo: Cosmopolis

torstaina, lokakuuta 13, 2005

Romeo ja Julia

Romeo ja Julia sumussa

Taloremontti aiheuttaa kaikenlaista hauskaa. Olemme odottaneet parvekkeen kaiteita jo useita päiviä. Tänään nousi sumu. Sumun seassa näkyi yllättäen nostolava ja lavalla yorkshireläinen remonttimiehemme. Odotimme kiinnostuneina, mitä hän alkaa puuhata - joko tulee kaiteita? Hän vain nojaili - vähän parvekkeen tasomme alapuolella - ja huuteli alas, pudisteli päätään, nauroi, jutteli. Ihan kuin Julia parvekekohtauksessa. Mies avasi lopulta parvekkeen oven ja huuteli kysymyksiä. Yorkshiren mies sanoi, että virta katosi, ja kysyi, voisiko saada kuumaa kahvia sokerin kanssa: "I'm here a long time."

Mies keitti kahvia, pani sokerin kanssa muovipulloon ja löysi puhelimen jatkoroikan, jolla voi roikuttaa pullon vaarallisen näköisesti parvekkeen reunan yli englantilaisen hyppysiin. Kävivät siinä vilkkaan keskustelun, johon jouduin osittain osallistumaan aputulkkina. Osoittautui, että Englannin mies oli joutunut seikkailuun "nuoren ladyn kanssa, jolla on koira". Kyseinen lady ei ole ihan niin nuori, mutta koiran tunnen hyvin. Kummastelimmekin, miksi Yorkshiren miehen auto oli pari päivää sitten koko yön pihassa. Nuori lady oli halunnut uuden pellityksen ikkunaansa, ja saanut sen vastapalvelukseksi, totta kai. Yorkshiren miehellä oli hauskaa.

Lopulta hän pääsi maan pinnalle, ja kun tulin kaupasta, minulle työnnettiin tyhjä kahvipullo kiitosten kera. Suomenkielisten kiitosten. Oppivainen mies. Puha, jossa hän oli, oli panna jokaisen parvekkeen oven eteen irtonainen pulikka. Joku "boss with paper" oli käskenyt. Nytpähän ihmiset tietävät unissa kävellessään, missä tulee ulkoilma vastaan.

keskiviikkona, lokakuuta 12, 2005

Tuolit

Päivän sitaatti

Minun oli pakko pitää kiinni käsinojista niin lujaa, että aloin käydä yhdenlaista keskustelua tuolini kanssa. Tuolit ja ihmisen suhde niihin oli seuraavan Bagdadissa järjestämäni maalausnäyttelyn perusteema.
- Ala Bashir - Lars Sigurd Sunnanå: Saddamin uskottu

tiistaina, lokakuuta 11, 2005

Sairaus

Taitaa olla

Miehellä taitaa olla pernisiöösi anemia.

No, ei se ainakaan ole vatsasyöpä.

sunnuntai, lokakuuta 09, 2005

Muurahaiset

Päivän sitaatti

Uhrasimme paljon aikaa ja huolta muurahaisten käyttäytymistä käsittelevälle luvulle, aiheelle, joka kiehtoi sulttaania, mutta josta hän ei saanut kylliksi tietoa, koska palatsin ensimmäistä sisäpihaa lakaistiin kaiken aikaa.
- Orhan Pamuk: Valkoinen linna

lauantaina, lokakuuta 08, 2005

Keskusteluja

Päivän keskustelu

Kävin heti lauantaiaamusta ostamassa kahden päivän ruuat. Kaikenlaista oli loppunut ja piti täydentää. Ostoskärryt olivat täydet ja painavat. Jouduin vähän tihentämään askelta bussiin ja sitten nostin kärryit sisään kunnollisella kahden käden otteella (160 cm mittainen nainen ei ole paljon kärryjään korkeampi). Kuljettaja katsoi ja hymyili.

- On käyty tuhlaamassa heti aamusta?
- Niinpä, sitten ei enää tarvitse tänään.
- On varmaan hyvä mieli loppupäivän.

perjantaina, lokakuuta 07, 2005

Onnikka

Päivän keskustelu

Bussissa eli tamperelaisittain onnikassa kuultiin seuraava keskustelu:

Kepin varassa liikkuva vanha mies nous autoon ja asettui etupenkkiin. Bussi lähti liikkeelle. Pappa sanoi:

"On se mukavaa, kun joskus osuu kohtelias ja huomaavainen kuski."

"Kuinka niin?" sanoi kuski.

Kun malttaa odottaa, että huonojalkainen ehtii istumaan, ennen kuin lähtee liikkeelle."

"Noo, on se kuskillekin mukavampaa vähän odottaa kuin noukkia asiakasta lattialta."

torstaina, lokakuuta 06, 2005

LeGuin

Päivän sitaatti

Jos ajattelee, että elämä on tarina jota itse paraikaa elää, se saattaa auttaa elämään sen hyvin. Muttei silti ole viisasta kuvitella että tietäisi miten elämä sujuu tai miten se päättyy. Sen tietää vasta sitten kun elämä on eletty.

Ja vaikka tarinassa olisi kyse jonkun toisen elämästä, jonkun joka eli sata vuotta sitten, jonkun jonka tarinan olen kuullut kerrottavan kerran toisensa jälkeen, minä aina kuunnellessani toivon ja pelkään aivan kuin en tietäisi miten se päättyy; minä elän tarinaa ja se elää minussa. Sen parempaa tapaa puijata kuolemaa en tiedä. Kuolema luulee panevansa pisteen tarinan perään. Se ei ymmärrä että tarinat loppuvat kuolemaan, mutta eivät kuole sen mukana.

- Ursula LeGuin: Näkemisen lahja




Päivän politiikkaa

Tämän päivän poliittisista keskusteluista tulee väkisinkin mieleen kaksi suurmiehen lausumaa:

Kansleri Oxenstjerna lausahti pojalleen 1600-luvulla:

"Poikani, kumpa tietäisit, miten vähällä järjellä maailmaa hallitaan."

Bismarck puolestaan tiivisti elämänkokemuksensa seuraavasti:

"Joka tietää, miten lakeja ja makkaroita tehdään, ei koskaan nuku öitään hyvin."

keskiviikkona, lokakuuta 05, 2005

Syyspäivä



Syyspäivä

On päivä syksyinen, niin kuulakas ja lämmin.
Oi, armaan läheisyys nyt sydämen
saa lyömään kiihkeämmin.
Vaan liki aika on,
kun virta jähmettyy ja rauhaa sen
ei enää tuuli ryöstä.
Oi polku paluuton!
Vain hetken hohtaa syksy vaahteroissa.
Kun puihin lankee härmä hopeinen,
olemme kaikki poissa.
Valoa ihmeellistä, häipyvää
vain hetken hohtaa elämämme taulu.
Kimallus kaiken ylle leviää:
hymyily, kyynel, laulu.

- Aale Tynni

tiistaina, lokakuuta 04, 2005

Flightplan

Elokuvaboikotti

Amerikkalaiset lentoemännät ovat raivostuneet elokuvasta nimeltä "Flightplan", jossa lentoemäntä rupeaa terroristiksi. Heidän mielestään heidän hienoa ammattiaan loukataan.

Enpä tiedä. Jos kaikki loukatut ammatit alkaisivat boikotoida, elokuviin ei menisi kukaan. Miten monessa filmissä poliisit ovat olleet roistoja? Miten monessa lakimiehet? Tai psykiatrit, lääkärit ja tiedemiehet?


Geena Davis presidentiksi

Toinen elokuvauutinen: Geena Davis esittää filmissä ensimmäistä amerikkalaista naispresidenttiä. Hyvä valinta, hän on varmaan vaikuttava presidentti. Muistaakseni Geena on yli 180 cm pitkä.

maanantaina, lokakuuta 03, 2005

Kalpean kuun tarinoita

Kalpean kuun tarinoita

Minulta on mennyt aikaisemmin "Kalpean kuun tarinoita" sivu suun, mutta onneksi näin sen eilen YLE Teemalla. Tyylikäs filmi. Aaveet olivat perin tuttuja Lafcadio Hearnin keräämistä tarinoista ja muista japanilaisista filmeistä: uskollinen vaimo, joka odottaa miestään kuoleman takaakin, ja naisaave, kettuhenki. Miehet eivät tunnu kummittelevan Japanissa. Kostonhimoinen aave tästä tarinasta puuttuu; "Musta kissa" tulee mieleen. Siinähän kaksi naista raiskattiin ja murhattiin. He muuttuiat kissoiksi ja houkuttelivat sotureita surmattavaksi. Lopulta poissa oleva perheen mies joutuu samaan loukkuun.

Kiinalaisissa aavetarinoissa on paljon kettuhenkiä, jotka ilmestyvät kauniin naisen hahmossa yksinäisille oppineille ja rakastavat heitä loppuun asti. On helppo kuvitella, kenen mielikuvituksesta nämä kettuhenget putkahtavat. MIesten tarinoita ovat japanilaisetkin aaveet, mutta "Kalpean kuun tarinoita" on hämmentävän feministinen filmi; alusta asti huomasin, miten vaimot joutuvat raatamaan miestensä unelmien eteen ja kärsivät lopulta rangaistuksen. Miehet selviävät kuin koirat veräjästä.

sunnuntai, lokakuuta 02, 2005

Omenat



Aikaisemmin pistin kuvan Tampereen rautatieaseman kukkivista marjaomenapuista. Näin komeita omenoita niistä tuli.

CSI


Kuolemansyyntutkijoita

Olen CSI:n vankka kannattaja. Ammattitaito tuntuu olevan hyvää, tulokset tulevat työllä eikä kompastelemalla johtolankoihin, vauhti on sopivan rytmikästä eikä henkilöiden yksityiselämään sotkeuduta liikaa.

Nyt sain uuden suosikin, "Crossing Jordan" ("Yli synkän virran"). Tässä rytmi on myös vauhdikas, mutta henkilökuvaus on lämmintä ja monivivahteista. Kuvarytmi perustuu lähikuviin, ihmissuhteissa viivytään, mutta ne ovat sen verran moniulotteisia, että takaavat kiinnostavaa jatkoa.

Kaksi sarjaa muodikkaasta alasta, kuolemansyyntutkinnasta. Kaksi erilaista lähestymistapaa. Kaksi hyvää sarjaa.