Kalpean kuun tarinoita
Kalpean kuun tarinoita
Minulta on mennyt aikaisemmin "Kalpean kuun tarinoita" sivu suun, mutta onneksi näin sen eilen YLE Teemalla. Tyylikäs filmi. Aaveet olivat perin tuttuja Lafcadio Hearnin keräämistä tarinoista ja muista japanilaisista filmeistä: uskollinen vaimo, joka odottaa miestään kuoleman takaakin, ja naisaave, kettuhenki. Miehet eivät tunnu kummittelevan Japanissa. Kostonhimoinen aave tästä tarinasta puuttuu; "Musta kissa" tulee mieleen. Siinähän kaksi naista raiskattiin ja murhattiin. He muuttuiat kissoiksi ja houkuttelivat sotureita surmattavaksi. Lopulta poissa oleva perheen mies joutuu samaan loukkuun.
Kiinalaisissa aavetarinoissa on paljon kettuhenkiä, jotka ilmestyvät kauniin naisen hahmossa yksinäisille oppineille ja rakastavat heitä loppuun asti. On helppo kuvitella, kenen mielikuvituksesta nämä kettuhenget putkahtavat. MIesten tarinoita ovat japanilaisetkin aaveet, mutta "Kalpean kuun tarinoita" on hämmentävän feministinen filmi; alusta asti huomasin, miten vaimot joutuvat raatamaan miestensä unelmien eteen ja kärsivät lopulta rangaistuksen. Miehet selviävät kuin koirat veräjästä.
Kiinalaisissa aavetarinoissa on paljon kettuhenkiä, jotka ilmestyvät kauniin naisen hahmossa yksinäisille oppineille ja rakastavat heitä loppuun asti. On helppo kuvitella, kenen mielikuvituksesta nämä kettuhenget putkahtavat. MIesten tarinoita ovat japanilaisetkin aaveet, mutta "Kalpean kuun tarinoita" on hämmentävän feministinen filmi; alusta asti huomasin, miten vaimot joutuvat raatamaan miestensä unelmien eteen ja kärsivät lopulta rangaistuksen. Miehet selviävät kuin koirat veräjästä.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home