keskiviikkona, kesäkuuta 18, 2008

Lost Highbury

Mikä maailmassa on Lost Highbury? Highburyn tiedän. Kyseinen teksti luki miehen paidan selkämyksessä, kun tein kaupparetkeä. Mies itse oli erittäin reipas - hän oli käyttämässä inva-auton hissiä yksin pyörätuolissaan, takaperin. Kuljettajaa ei näkynyt auttamassa, joten luultavasti hän itse ajoi autoakin.

Kampelamieheni on jo jonkin aikaa piristynyt selvästi - hän haluaa katsoa televisiota. Seuraus on, että minäkin olen syvästi perehtynyt sarjoihin "Tohtorit", "Diagnoosi, murha" (joka on keskeytynyt kesän ajaksi) ja "Sydämen asialla". Lisäksi hän katselee "Serranon perhettä". Siihen sitten uutisia silloin tällöin, ja siinä meidän pikku perheemme televisonkatselu onkin. Minä joskus katson YLE Teeman ohjelmia, mutta parhaat ohjelmat tulevat illalla, ja olen pyhittänyt illat kirjoille.

"Serranon perhe" on aika hupaisa juttu. Mies katsoo joka jakson ja valittaa koko ajan, että se on "tyhmä" ja Diego on "hölmö". Silti hän katsoo - ja sen jälkeen, kun tulin osoittaneeksi, että sarja tulee aamullakin, hän katsoo joka jakson kahdesti. Olen kysynyt, mikä on motiivi, mutta eiväthän miehet ole hyviä selittämään motiivejaan. Pitääkö hän sarjasta aidosti, mutta ei kehtaa myöntää, vai haluaako hän vakuuttaa itselleen, ettei ole niin hömö kuin Diego? Joka tapauksessa on hyvä nähdä hänen innostuvan jostakin. (Minusta Diego ei ole niinkään paha tapaus mieheksi - kun hänellä on todella syviä tunteita, hän lakkaa esiintymästä murrosikäisenä. Sarjan nuoret miehet ovat ärsyttävästi nuoria miehiä, niitä, jotka Suomessa ajavat kännissä poliisia pakoon 200 km tunnissa ja joskus poliisien ylikin, ja löytyvät palasina tien reunasta. Parempi hölmöillä ilman autoa kuin auton kanssa.)