Things that go bump in the night
Hella Wuolijoki muisteli, miten he Kukkialla 1914 kuuntelivat kajavia yöllä, hän ja Sulo ja Eino Leino, ja miten Eino Leino myöhemminkin kaihosi kajavien huutoa yöllä.
Ja katit. Olen minäkin viettänyt kesiä Kukkialla lapsena, ja siellä mitään kajavia ollut, kaijakoita ne olivat. Ja Eino Leino oli masokisti, jos hän kaihosi sitä kirkunaa öisin. Tässä on ollut yösateita ketjussa, ja hemmetin kaijakat ovat kiljuneet yö yön perään kello kahdesta asti aamulla ihmiset hereille. Nousin yhtenä yönä katsomaan ikkunasta, ja siellä niitä istui vastapäisen talon katolla kuin Hitchcockin filmissä. Kaijakoilla on hyvä työmoraali; kun sataa ja matoset nousevat pintaan, niin liikkeelle lähtö ja huuto on välitön ja hirmuinen, oli kello mitä tahansa.
Viime yönä ei satanut eivätkä kaijakat huutaneet. Sen sijaan poliisiauto suoritti takaa-ajoa sireenit päällä kello neljä aamulla. Enkä sen jälkeen saanut nukutuksi. Aamulla satuin olemaan kylpyhuoneessa, kun tasan klo 7.05 pärähti hirmuinen ääni. Hyppäsin ulos sukistani. Yksi naapuri on ilmeisesti uusimassa kylpyhuonettaan, ja piikkaajat aloittivat tunnontarkasti työnsä suoraan alapuolellani olevassa kylpyhuoneessa; lattia ja kiinni muurattu kylpyamme saivat kyytiä.
Tämä valkeni minulle, kun lähdin kauppaan ja pihassa istui työmies tupakalla. Haastattelin häntä mitä kohteliaimmin ja uteliaimmin. Sanoi, että joku oli jo ehtinyt reklamoida, ja hän pani lapun talon ilmoitustaululle. Katsastin, ja olihan siellä teipattu ruutuvihosta revitty lappunen, johon oli lyijykynällä tekstattu: "Teemme piikkausta huoneiston nro -- kylpyhuoneessa. Jos on jotakin sanomista, sopii sanoa teettäjälle tai isännöitsijälle."
Mitähän ensi yöksi keksitään?
Ai niin, otsikko on tietysti klassisesta runosta:
Ja katit. Olen minäkin viettänyt kesiä Kukkialla lapsena, ja siellä mitään kajavia ollut, kaijakoita ne olivat. Ja Eino Leino oli masokisti, jos hän kaihosi sitä kirkunaa öisin. Tässä on ollut yösateita ketjussa, ja hemmetin kaijakat ovat kiljuneet yö yön perään kello kahdesta asti aamulla ihmiset hereille. Nousin yhtenä yönä katsomaan ikkunasta, ja siellä niitä istui vastapäisen talon katolla kuin Hitchcockin filmissä. Kaijakoilla on hyvä työmoraali; kun sataa ja matoset nousevat pintaan, niin liikkeelle lähtö ja huuto on välitön ja hirmuinen, oli kello mitä tahansa.
Viime yönä ei satanut eivätkä kaijakat huutaneet. Sen sijaan poliisiauto suoritti takaa-ajoa sireenit päällä kello neljä aamulla. Enkä sen jälkeen saanut nukutuksi. Aamulla satuin olemaan kylpyhuoneessa, kun tasan klo 7.05 pärähti hirmuinen ääni. Hyppäsin ulos sukistani. Yksi naapuri on ilmeisesti uusimassa kylpyhuonettaan, ja piikkaajat aloittivat tunnontarkasti työnsä suoraan alapuolellani olevassa kylpyhuoneessa; lattia ja kiinni muurattu kylpyamme saivat kyytiä.
Tämä valkeni minulle, kun lähdin kauppaan ja pihassa istui työmies tupakalla. Haastattelin häntä mitä kohteliaimmin ja uteliaimmin. Sanoi, että joku oli jo ehtinyt reklamoida, ja hän pani lapun talon ilmoitustaululle. Katsastin, ja olihan siellä teipattu ruutuvihosta revitty lappunen, johon oli lyijykynällä tekstattu: "Teemme piikkausta huoneiston nro -- kylpyhuoneessa. Jos on jotakin sanomista, sopii sanoa teettäjälle tai isännöitsijälle."
Mitähän ensi yöksi keksitään?
Ai niin, otsikko on tietysti klassisesta runosta:
From ghoulies and ghosties
And long-leggedy beasties
And things that go bump in the night,
Good Lord, deliver us!
posted by Mette @ 3:47 ip.
2 comments
2 Comments:
Lintukirjasivistyksellä varustettu biologi on ihan pihalla - kajavia ja kaijakoita?? Pikkukajavan tiedän, niitä asuu Norjassa :-)
Näillä seuduin Suomea vähän kaikki isommat lokit ovat kaijakoita - Tampereella on sen niminen ravintolakin. Lähinnä nimitys koskee selkä- ja harmaalokkeja, niitä isoja ja pahaäänisiä. Wuolijokien aikaan ainakin Helsingissä samaisia otuksia kutsuttiin yleisnimellä kajavat, mutta kuten sanottu, Kukkialla (Luopioisissa siis) sanotut otukset olivat kaijakoita. Ja ovat kaiketi edelleenkin. Meidän vaihtelevista kesäpaikoistamme erään edustalla oli Kaijakkakivi, jolla lokit huusivat - ääni on todella hälyttävä kesäyössä - vaihtelee kissan nau'unnasta naisen kirkumiseen. Ja täällä Kalevassa on runsaasti ymmärtääkseni harmaalokkeja, jotka pesivät läheisten rakennusten katoilla.
Lähetä kommentti
<< Home