Kinastelua sovinistisikojen kanssa

Olen kova kinastelemaan Suomi24-palstalla eri aiheista. Törmään koko ajan väittelijöihin, joiden maailma on ehdottoman mustavalkoinen. Viimeksi tänä aamuna yksi kysyi, olenko virkkari vai salkkari - ilmeisesti mielipiteeni eivät sovi mihinkään ryhmään. Yritän parhaani mukaan löytää faktoja, pohtia niiden perusteella asioita ja kertoa, koska esitän vain mielipiteen, koska tiedän, että totuutta on vaikea löytää (Dianan kuolema, Lockerbien räjäytys).

Mieleeni tuli, että yksi ongelma on siinä, että kinaan 60-vuotiaan maailmannäkemyksellä 15-vuotiaiden kassa. (joku kutsui minua vanhaksi noidaksi, minkä otin kohteliaisuutena). Itse asiassa minulla on ollut sama ongelma koko ikäni. Muistan monta väittelyä ihan nuoresta asti, joissa yleensä miespuoliset vastaanväittäjät kielsivät sanoiltani kaiken validiteeti, koska olin nuori, nainen ja sen perusteella tyhmä.

Iltakouluajoiltani mieleeni jäi minua kymmenkunta vuotta vanhempi, miespuolinen jonkin tason johtaja, joka intti, että Suomella on ydinaseita; hän oli itse nähnyt, miten niitä kuljetettiin kaupungin läpi. "Sinä et tiedä armeijasta mitään, naiset eivät ymmärrä. Sinulla ei ole tähän mitään sanottavaa." Toinen iltakoulun mies, poliisi, joka pyrki ulosottomieheksi, tapasi vääntää vastaväittäjän kättä, kunnes hänen sanomansa meni läpi. Aika tuskallista.

No, kasaantuneet paineet taisivat ajaa minut Mensan testiin, vaikka siihen aikaan ajattelin vain, että valittavana oli joko Sokos-kierros kurssitovereiden kanssa tai sanottu testi. Tietysti (anteeksi, tarkoitan, että minun kannaltani se oli tietysti) läpäisin. Ainakin minulle itselleni valkeni, etten ole tyhmä. Nuoruus korjaantui vuosien myötä. Nainen olen loppuikäni, sille ei voi mitään.

Olen yleisesti hankkiutunut piireihin, joissa ihmistä arvostetaan sen mukaan, mitä hän tietää ja tekee, ei iän, sukupuolen tai muun sen kaltaisen vuoksi. (Muistan, miten scifi-kokoontumisessa Toni Jerrman polvistui kapakassa pöytäni viereen ja sanoi: "Sinun novellisi on skeidaa; tämä ei ole tarkoitettu henkilökohtaisesti.") Tällaisia piirejä ovat scifistien lisäksi olleet mm. valokuvaajat. Sen sijaan ammattiyhdistyksissä jouduin taistelemaan loppuun asti tätä "tyhmä nainen" -syndroomaa vastaan, ja nyt siis nämä kaikkitietävät lapsoset keskustelupalstalla.

No, muuta en voi tehdä kuin jatkaa valitsemallani polulla; pysyä asiallisena, esittää kaikki lähteeni, kertoa, milloin olen varma ja milloin kyseessä on henkilökohtainen mielipide. Ehkä joku viisastuu, ja ainakin kaikki vanhenevat ajan myötä.

Niin, tietysti voisin lopettaa kinastelun, mutta mihin minä sitten purkaisin ylimääräisen agressiivisuuteni? Miespolooni? Kiitos ei. Olkoot kohteina edelleen henkilöt, joille voi kertoa, että "olet trolli".