Lukeminen

Lukemisen edut

Lukemisen ilot tietää jokainen, joka kirjoja lukee. Lukemisen edut elämälle eivät ole yhtä selviä - ainakin sisareni ensimmäinen aviomies kielsi poikiaan lukemasta muuta kuin koulukirjojaan. Vanhempi onnekseen kieltäytyi tottelemasta, nuorempi totteli. Kuten heidän myöhemmästä urakehityksestään voi havaita.

Ensimmäinen lukemisen etu on siis se, että sanavarasto ja tiedot karttuvat. Lisäksi karttuu kyky arvioida luetun tyyli, todenmukaisuus ja uskottavuus. Hyödyllistä.

Toinen seuraa ensimmäisestä. Tietoja keräämällä - mistä lähteestä tahansa - kutoo verkkoa. Uudet tiedot ovat verkon säikeitä ja silmukoita. Jos on hyvin vähän tietoa, uudet tosiseikat solahtavat läpi ja katoavat: ei ole mitään, mihin ne voisivat tarttua. Mitä enemmän ja tiheämmäksi verkkoaan kutoo, sen enemmän siihen tarttuu ja sen enemmän asioiden välisisä yhteyksiä paljastuu. Tieto ei vain lisäänny, se alkaa muuttua viisaudeksi.

Kolmannen edun tajusin tänään Kirjavan blogista, jossa hän kirjoitti tarinoista. Lukemalla ajattelun laatu muuttuu; alkaa kokea tapahtumat tarinoina. Ikävät, huonot ja masentavat päivät ja tapahtumat ovat tylsiä tai surullisia kohtia kertomuksessa, mutta kertomus jatkuu. Tarinassa voi olla pahoja kohtia, mutta silti onnellinen loppu. Pienetkin asiat elämässä, vieraista ihmisistä tehdyt huomiot, pikkuasiat, esineet ovat kaikki pieniä kertomuksia tai sivuja jostakin pitemmästä tarinasta. Ne muuttuvat kiinnostaviksi. Elämä on rikasta, täynnä tarinoita. Tästä kai kirjailijat alkavat - haluavat panna nämä tarinanpätkät johonkin, tehdä tarinasta kokonaisen. Niin että kun näkee elämän tarinana, rupeaa väistämättä luomaan tarinoita itsekin. Ei sillä niin suurta merkitystä ole, tarinoiko sen muiden ihmisten ratoksi jutellessaan vai paneeko siihen paljon työtä ja luo siitä kirjan. Jälkimmäisessä tapauksessa tarinat siirtyvät uusille ihmisille luomaan uusia tarinoita.

Olen tavannut siteerata, kun on selviydytty jostakin vaikeasta: "Teimme tarinan lastemme lapsille." Nyt tajuan, mitä olen tarkoittanut. Samaa kuin "Ruohometsän kansan" kaniinitkin.

"Maan alla tarina jatkui."