Funny Face

Tänään oli ilo katsoa Audrey Hepburnia elokuvassa "Funny Face" (siis "Rakastunut Pariisissa" - mikä höpsö nimi). Taitaa olla ainoa Fred Astaire -filmi, jossa on tanssikohtaus ilman Frediä.

Mietin katsoessani, että Audreyllä oli vartalo kuin puhelinpylväs, rinnat kuin luumut ja jaloissa matalakantaiset kengät. Ja hän oli ehdottoman, syötävän hurmaava. Nykyään hänelle olisi pakotettu silikonirinnat, jotka olisivat pilanneet vartalon linjat, ja botonia huuliin, joka olisi turmellut hymyn. Missä vaiheessa maku on muuttunut niin kertakaikkisen rahvaanomaiseksi? Kun vertaa Audrey Hepburnia Pamela Andersoniin, on kuin vertaisi herttuatarta bordellin piikaan. no, tämä on tietenkin naisen näkemys - miehiset hormonit ehkä hyrräävät eri linjoilla.