sunnuntaina, lokakuuta 15, 2006

Vippaa mulle viitonen

Kuuntelin tässä kappaleen "Vippaa mulle viitonen" ja ajattelin, miten synkeää rahaan suhtautuminen nykyään on. Laulussahan sanotaan:

Sinne jonnekin tieni kun vei ystävät kaikki palanneet ei,

siellä haaveistain mä luopua sain, arpia vain muistonain.
Silloin minuun kyllä myös luotettiin, tarvinnut muita en,
nyt on usko mennyt ihmisiin, vippaa mulle viitonen.
nyt on usko mennyt ihmisiin, vippaa mulle viitonen.

Isoäidiltäni opin aikoinaan reippaan laulun, jossa oli sama aihe:

Tullaan, tullaan toimehen me tullaan,
vielä on viitonen kahviin ja pullaan.
Päivä se on vielä huomennakin,
eletään sitten reilummin.

Sehän on Matti Jurvaa vuodelta 1934 (joka oli lama-aikaa ennen työttömyystukia). Mihin optimismi on nykyään kadonnut?

2 Comments:

At 8:39 ip., Blogger Minna Wilhelmiina said...

Niinpä niin. Ehkä nykyään vain on otettu tavaksi olla toivottomia "niin ei sitten pety". Mutta voisihan sitä valita sittenkin olla toiveikas. :)

 
At 9:51 ip., Anonymous Anonyymi said...

Just, ittelläni on listalla tehdä joskus mietintöä pessi/optimismista ja tuo pettymisen välttäminen tuntuu tosiaan olevan kovin tärkeää... Onko parempi olla 90% ajasta surkeana, ettei sen 10% mahdollisen todellisen epäonnistumisen takia sitten tarttisi oikeasti surkutella.

 

Lähetä kommentti

<< Home