Kännykkäkäytöstä
Lidlissä taas. Suurperheisiä (ostosten määrästä päätellen) paljon jonoissa. Yksi jono (se minun, tietysti) ei liikkunut, ei liikkunut, ei liikkunut. Tavarat seisoivat, ihmiset seisoivat, kassa katseli tyhjyyteen. Syy: maksuvuorossa oleva nuori nainen, joka puhui kännykkään. Siinä käytiin läpi viikonlopun moninaiset tapahtumat ja parin sukulaisenkin asiat. Lopulta hän sanoi: "Jutellaan myöhemmin lisää", pani kännykän pois, maksoi ostoksensa ja tilanne pääsi etenemään.
Kukaan ei lyönyt. Kumma asia.
Kukaan ei lyönyt. Kumma asia.
posted by Mette @ 4:00 ip.
1 comments
1 Comments:
Ah, Lidl, tuo ehtymätön anekdoottien ahjo!
Minä sain viimeksi käydessäni haukut keski-ikäiseltä mieheltä, joka oli jättänyt täpötäyden ostoskärrynsä jonon SIVUUN ja kadonnut itse jonnekin. Koska mieleenikään ei tullut jäädä odottamaan herran paluuta ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä, menin parin ostokseni kanssa jonon jatkoksi. Miehen tultua jonkin ajan päästä takaisin kärrylleen käytiin seuraavanlainen keskustelu:
Mies: Jaa. Sää niinku päätit tulla siihen väliin.
Minä: Mutta ethän sinä edes ollut jonossa! Kärrysi oli tuossa sivussa.
Mies (sarkastiseksi tarkoitetulla äänellä): Niinpä niin. NIINPÄ NIIN.
Hiiltymys! Turhaumus! Kiukku!
(Oli muuten oikein mukavaa tavata sinut lauantaina naamakkain, vaikkei siinä hulinassa oikein kenenkään kanssa ehtinyt jutella niin paljon kuin olisi halunnut.)
Lähetä kommentti
<< Home