tiistaina, maaliskuuta 07, 2006

Ravintolakulttuuria

Lukiessani uutisen ravintolasta, joka ei kelpuuttanut asiakkaan opaskoiraa, mieleeni muistui pari ystävien autenttista muistelmaa kahahduksista ravintoloiden henkilökunnan kanssa.

Toinen tarina on Tampereen Näsinneulasta. Ystäväni oli syömässä liikelounasta ison dirikan kanssa. Iso dirika tarjosi. He ottivat pihvit. Ystäväni halusi ketshuppia. Tarjoilija ilmoitti, että ei ole eikä tule. Iso dirika sanoi, että hänen firmansa tarjoaa aterian, he ovat syöneet täällä ennenkin ja saattavat syödä tulevaisuudessakin, mutta ketshuppia on tultava, koska sitä on pyydetty. Tarjoilijan järkähtämätön vastaus oli.

Tämän ruokalajin maustevalikoimaan ei kuulu ketshuppi.

Ison dirikan firma ruokkii nykyään asiakkaansa muualla.

Toinenkin tarina koskee liikeillallista. Joku pyysi lättyjä. Pöytään tuli isot lätyt ja haarukka. Lätynsyöjä pyysi veistä. Tarjoilija ilmoitti:

Tähän kattaukseen ei kuulu veistä.


Asiakas ryhdistäytyi:

Minä en aikonut aloittaa keskustelua erilaisista kattaustavoista. Minä vain pyysin veistä.


Viisaampi ravintola kuin Näsinneula. Veitsi tuli.

4 Comments:

At 11:51 ap., Anonymous Anonyymi said...

Dirika kuuluu kyllä minun mielestäni samaan junttiporukkaan kuin eräänä heinäkuun iltana Näsinneulaan rynninyt kolmen perheen älämölöporukka. Olisi pitänyt saada pizzaa ja mustaa makkaraa ála carte ravintolasta... Itse en ainakaan halua moista seuraa viereiseen pöytään.

Tarjoilija on mielestäni toiminut hyvin korrektisti tuossa ketsuppi-tilanteessa. Itse olisin heittänyt dirikan niskaperseotteella ulos. Vai vielä ketsuppia Näsinneulan annoksiin...

 
At 5:33 ip., Blogger Taviokuurna said...

Siitä voidaan olla montaa mieltä, onko korrektia syödä pihvin kanssa ketsuppia, mutta hyvään asiakaspalveluun kuuluu ottaa asiakkaan toiveet huomioon, ja pyrkiä toteuttamaan ne, jos ne ovat kohtuuden rajoissa. Jos ravintolan listalla ei ole pitsaa, ei ole kohtuullista vaatia ravintolaa sitä valmistamaan, mutta ketsupin tuominen pöytään ei varmasti ole ylivoimainen tai kohtuuton toivomus.

Perheenjäsenelle sattui kerran ravintolassa vastaavaa: hän pyysi ruokaansa sinihomejuustoa, ja oli valmis maksamaan siitä ylimääräistä. Tarjoilija ei kuitenkaan suostunut, en muista millä perusteella, vaikka miten neuvoteltiin. Asiakas tarjoutui jopa hakemaan oman juuston kotoaan (asui lähellä), mutta tarjoilija kielsi häntä lisäämästä sitä ruokaan. Tilanne laukesi, kun ravintolan omistaja saatiin paikalle ja hän vuolaasti pahoitellen varmisti, että kyllä keittiöstä löytyy juustoa ja että sitä voidaan tietysti lisätä ruokaan.

On se niin vaikeaa. :)

 
At 9:57 ap., Anonymous Anonyymi said...

Ravintolakulttuuria,tosiaan...Tasokkan ruokapaikan tarjoilija osaa korrektisti suositella mm.mausteita koskeviin kysymyksiin ja antaa oman suosituksensa niiden käytöstä.Näsinneula on tasokas ravintola ja kyseinen suositus ketsupin käytöstä on varmaan asiakkaalle tässäkin tapauksessa annettu.Sitä en kuitenkaan usko, että pyynnöstä huolimatta ketsuppia ei saisi.Osa asiakkaista saattaa nolostua kyseisistä suosituksista ja sepittää kaikenlaisia tarinoita.Veitsen kattaus on saman luokan "tarina".
Mutta toisaalta, missä sitä enää pääsisikään "pätemään" ja näyttämään omaa ainutlaatuista asemaansa kuin ravintolassa juosuttamalla tarjoilijaa ja koettaen saada tätä noloon asemaan.

 
At 11:07 ap., Anonymous Anonyymi said...

Minä maksan ja MINUA PALVELLAAN!!
Ravintola on totta tosiaan paikka, missä pikkumaiset ihmiset purkavat "Napoleon"-kompleksiaan henkilökuntaan.Ollaan niin tietäviä ja nokkelia...voi tätä myötähäpeän tunnetta.Iso Dirika juu, se kertoo jo paljon jutun kirjoittajasta.Menkää Macdonaldsiin, siellä voitte pumpata ketsuppia itse niin paljon kun pumpusta tulee.

 

Lähetä kommentti

<< Home