sunnuntaina, joulukuuta 25, 2005

Scarlettin nälkä

TCM esitti tänään "Tuulen viemää". Katselin vain pätkän, koska mieheni suhtautui nuivasti (hän halusi katsella Explorerin "FBI-akatemiaa"). Tuli mieleeni minulle uusi ajatus. Olen aina pitänyt Scarlettia poikkeuksellisen typeränä naisena miessotkujen vuoksi. Nyt minulle valkeni, että hänen ongelmansa ja kantava voimansa ei koskaan ollut seksi tai rakkaus. Se oli ruoka aivan alusta asti. Miehet edustivat ruokakomeron avainta jo ennen sisällissotaa.

Kirjan alussa Scarlett menee ulkoilmajuhliin. Ruoasta riidellään heti; hieno nainen ei saa syödä julkisesti. Scarlett kapinoi pahoinvointia aiheuttavaa roskaruokaa vastaan, jota hänelle yritetään syöttää. Myöhemmin keskustellaan siitä, että miehet pitävät naisista, joilla on hyvä ruokahalu, mutta eivät kosi heitä Ashley kosii Melanieta, joka syö kuin lintu. Scarlett pompottaa miehiä panemalla heidät hakemaan hänelle ruokalautasia, joita hän ei voi syödä. Sama jatkuu. Kun Scarlett menee kiukusta naimisiin, hän tulee raskaaksi ja oksentaa ruokansa. Kun hän lopulta saisi syödä, koska on leski, ruokaa ei enää ole. Kaikki tietävät Scarlettin valan "En enää koskaan ole nälkäinen

Rhettin huolettomat tavat kärsivät, kun Scarlett heidän mentyään naimisiin ahmii ravintolassa: "Älä kaaputa lautasta, Scarlett. Keittiössä on varmasti lisää." Minusta Scarlett on bulimikon perikuva. Tähän tulee lisäksi kaappijuoppous. Epäilen, että Rhettin lähdettyä Scarlettin kohtaloksi tuli sama kuin monen myöhempien aikojen etelän kaunottaren: hän isuti tarassa kuistin keinussa, ryyppäsi aamusta asti mutta ikään kuin ei joisikaan, ja hoiperteli iltapäivällä sameasilmäisenä tapaamaan vierailijoita, jotka hienotunteisesti eivät huomanneet mitään vaikka kaikki tiesivät. Todennäköisesti nuhruisessa aamutakissa 120 kilon painoisena, linttaan astutut tohvelit jalassa.

1 Comments:

At 5:15 ap., Blogger ah said...

Ja tämä oli hyvä näkökulma Scarlettiin.

 

Lähetä kommentti

<< Home