Tuomioita

Kulttuurivallankumouksista

"Lolita Teheranissa" on hyvä kirja. Tämä on karu lause. Yritän täsmentää. "Lolita Teheranissa" kertoo kirjallisuudesta, kulttuurivallankumouksista ja henkisestä rehellisyydestä. Kulttuurivallankumoukset ovat kaikkialla yhtä rajun, masentavan samanlaisia. Kiinan kulttuurivallankumouksesta suosittelen kirjoja "Villijoutsenet", "Elämä ja kuolema Shanghaissa" ja "Punaisen Kiinan blues". Kirkkaasti käy ilmi, että kulttuurivallankumouksesta tulee aina tukahduttamisvallankumous; kulttuuri on ensimmäisten kuolleiden joukossa.

Kirjassa käsitellään myös länsimaisia kirjoja syvällä hartaudella ja ymmärryksellä. Toistaiseksi olen ehtinyt jaksoihin "Lolitasta" ja "Kultahatusta". Tunnustan häpeäkseni, etten ole koskaan pitänyt näistä kirjoista enkä ymmärtänyt niitä. Se johtuu siitä, että olen kyllä lukenut ne, mutta en ole koskaan lukenut niitä. Azar Nafisi käsittelee niitä hellävaroen ja syvällä kunnioituksella kuin käsissään pitämiään perhosia. Kirjassa "Elämä ja kuolema Shanghaissa" suhtauduttiin samalla tavalla kiinalaiseen posliiniin - kirja itse on herkkä kuin posliini. Länsimaisen kulttuurin omistajana olen suhtautunut asioihin kuin itsestään selvyyksiin ainakin; vain sellaista, jonka kohta menettää, voi kohdella kunnioittavasti, sen arvon ymmärtäen. Häpeän ylimielisyyttäni, yritän tehdä parannuksen. Loppujen lopuksi, miten voin olla varma, että itsestäänselvyydet ovat minunkaan elämässäni vielä huomenna?


Päivän sitaatti

Tuomioita langettavien on otettava yksilön persoonan kaikki näkökohdat huomioon. Vain kirjallisuutta lukemalla ihminen pystyy ryömimään toisen ihmisen nahkoihin ja ymmärtämään tämän erilaisia, ristiriitaisia puolia ja osoittamaan myös armoa. Kirjallisuuden sfäärien ulkopuolella ihmisestä nähdään usein vain yksi puoli.
- Azar Nafisi: Lolita Teheranissa