Haircuttia

Sattuipa juttu, jollaisen olen joskus antediluviaanisena aikana lukenut Valituista Paloista. Kun aamulla pukeuduin, kaikki kunnon pikkuhousut olivat pyykissä. Valitsin oikein vanhoista yhdet, jotka vaikuttivat kelvollisilta. Valitettavasti olin unohtanut, että ne kuuluivat varoituskyltin "vain pitkien housujen kanssa" alle.

En päässyt kauppamatkalla pitkälle, kun housut valahtivat reisiin. Materiaali oli ohutt silkkinailonia, kuminauha aikojen saatossa löystynyt. Minulla oli kesähame, joka ulottuu pohkeeseen. Se on kyllä väljähelmainen, mutta ei niin leveä, etteä tekisi Marilyn Monroet tuulessakaan. Niinpä tein ainoan mahdollisen - menin näkösuojaan ja nappasin pöksyt ostoskassiin.

Mieheni sai varsinaisen hepulin purkaessaan kotona ostoksia. Vannoin ja vakuutin, etten ollut loukannut yleistä siveyttä, mutta hän heitti housut roskiin (vaikka vinguin, että talvihousujen kanssa ne taas pysyvät siellä, missä pitääkin) ja vahti vieressä, että panin sopivan tiukat nimettömät jalkaani.

Se Valittujen Palojen nainen ratkaisi oman pulmansa samoin. Häntä tuijotti mies, joka selitti epäherrasmiesmäisen käytöksensä sanoin: "Olen aina ihmetellyt, mitä naiset tuollaisessa tilanteessa tekevät."