Seelie Court

Kirjoja hyllystäni ja myös kirjastosta (onneksi en omista Holly Blackin kirjaa)

Haltiasanastossa tunnetaan kaksi hovia, Seelie Court ja Unseelie Court, joista ensimmäinen on suurin piirtein "hyvä" ja toinen ehdottomasti paha.

Emma Bullin kirja "War for Oaks", josta suuresti pidän, kuvaa näiden kahden hovin välistä sotaa. Haltiakuningatar, Seelie Courtin valtiatar, ei ole erityisen hyvä henkilö, mutta ylhäinen. Hänen vastustajansa on kuin kuin Goethen Mefisto naispuolisena, taatusti arvokas vastustaja. Kirjassa tarvitaan kuolevainen, koska haltioiden sodissa vain kuolevaisen läsnäolo saa sotivat osapuolet todella kuolemaan. Tehtävään valittua kuolevaista pannaan paimentamaan Puck-hahmo, joka on fantasiakirjallisuuden viehättävimpiä hahmoja (minun mielestäni); oikukas, suututtava, rakastettava. Emma Bull on saanut vaikutteita Shakespearelta.

Holly Black on kirjassaan "Tithe" myös käsitellyt kahta hovia, mutta hän on tehnyt jutusta lähinnä teinityttöromanssin. Tarinan keskus on Kaye, joka on tietämättään vaihdokaslapsi, ja hänen rakastumisensa ritari Roibeniin. Tässä tarinassa pannaan painoa sille, että haltian oikean nimen tietäminen antaa vallan hänen ylitseen. Loputulos on kuitenkin ikävän suttuinen eivätkä sen paremmin kuningattaret kuin ritaritkaan tee vaikutusta. Vaikka kirjassa kuollaan ahkerasti, ei edes kuolemalla tunnu olevan merkitystä.

Pamela Deanin "Tam Lin" ei käsittele haltioiden kahta hovia. Sen sijaan aiheena on myös "Tithessä" esiintyvä sääntö, jonka mukaan haltiahovin on joka seitsemäs vuosi uhrattava kuolevainen paholaiselle. "Tam Lin" on erinomainen yliopistovuosien kuvaus, jonka yllätyskäänne on, että suuri osa professoreista osoittautuu ylhäisiksi haltioiksi ja naisprofessori on itse haltiakuningatar. Koska he ovat kuolemattomia, miksi he eivät välillä huvittelisi kuolevaisten maailmassa vaikkapa opettajan roolissa? Tarina seuraa Tam Lin -balladin käänteitä - runossa Janet pelastaa rakastettunsa paholaiselta tunnistamalla tämän ja vetämällä tämän hevosen selästä, kun haltiat ratsastavat uhrauspaikalle. Merkillisen hyvin fantasia-aines on sovitettu koulumaailmaan.



Sir Frank Dicksee: La Belle Dame Sans Merci

Todella iso ryhmäblogi

Kolmen sadan kuuluisuuden yhteinen blogi Amerikoissa. Arianna Huffington (kuka lieneekin) on perustamassa sellaista. Ja me kuvittelemme tietävämme jotakin ryhmälogeista...

Rosa Meriläinen ja Satu Hassi

Voimanaiset ovat perustamassa liputuspäivää homoille. Perustelu on ihan pitävä: onhan ruotsalaisillakin oma päivä, ja homoja on Suomessa enemmän kuin ruotsalaisia.

Päivän sitaatti

Pelkään harvoin. Alan pelätä vasta sitten kun olen kuollut, niin elämä ei mene pilalle.
- Fred Vargas: Painu tiehesi ja pysy poissa